Monthly Archives: January 2017

Puoluesihteerikisan teesit osa 4: Yhteiskunnan kulmakivi on luova ja tehokas julkinen sektori

Kuva: Sanna Krook

Tiedätkö muuten, mikä oikein on kulmakivi? Ennen teologian opintojani luulin, että tuo raamatullinen sana viittasi jotenkin talon perustukseen. Oletin, että kulmakivi on jokin suuri talon kivijalan kivi, joka pitää talon pystyssä.

Asia ei kuitenkaan ole niin. Nimittäin kulmakivi ei liity lainkaan talon kivijalkaan vaan talon kattoon. Kun kivitalon valmistuksessa keksittiin holvirakenne, kulmakivi oli se huippukivi, joka asetettiin holvin kaaren huipulle. Näin se piti tiukasti kaaren muodon ja katon koossa. Tähän tietenkin pitäisi piirtää kuva, mutta nyt on tyytyminen kuvitteluun 😉

Kirjoitukseni pointti on kuitenkin julkisen sektorin tarpeeton moittiminen laiskaksi ja kalliiksi. Ei se näin ole. Itse asiassa luova ja tehokas julkinen sektori on juuri yhteiskuntamme kulmakivi. Se pitää talomme koossa ja estää meitä “romahtamasta”. Ilman julkista sektoria meiltä katoaa katto pään päältä ja olemme yhteiskuntana kaikenlaisten virtausten ja säiden armoilla.

Yrittäjyyttä ylistetään juhlapuheissa, ja syystä. Yhteiskuntavastuunsa tunteva ja työntekijöitään reilusti kohteleva yrittäjä saa menestyessään muutakin kuin rahaa. Hän saa oman porukan ja ympäröivän yhteiskunnan arvostuksen.

Yrittäjien menestyksestä puhuttaessa ei silti pidä unohtaa kaikkia niitä eväitä, joita yhteiskunta on menestykseen tarjonnut. Fiksuimmat yrittäjät, kuten myös meidän demareiden esille nostamat Supercellin perustajat, myöntävät avoimesti meidän kaikkien, kansalaisten ja veronmaksajien tuen merkityksen. Oma ja työtekijöiden koulutus, ympäristö jossa sparrataan uusia ideoita ja toimiva infrastruktuuri tietoliikenneyhteyksineen eivät synny tyhjästä. Supercellin tapauksessa perustajat ovat kiitelleet TEKES:in toimintaa ja apua innovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Tunnettuja tosiasioita kaikki.

Ja silti, yhteiskunnassa elää vieläkin ajattelutapoja, vitsejä ja puheenparsia joissa julkista sektoria ja yhteiskunnan toimintaa haukutaan hitaaksi, kalliiksi ja tehottomaksi. Joskus myös kerrotaan sankaritarinoita, joissa yrittäjä joutuu kamppailemaan mukamas kallista ja byrokraattista julkista sektoria vastaan.

Tarinat ovat kummallista mustamaalausta, ja vahingollisia maan kehittämiselle ja talouden kasvulle. Taustalla kummittelee markkinaliberaalien tehokas propaganda, joka pyrkii vähättelemällä oikeuttamaan julkisen sektorin alasajon. Kasvu kärsisi mutta kapea eliitti hyötyisi silti alempien verojen ja matalapalkalle painettujen ihmisten tarjoamien halvempien palveluiden muodossa. Yövartijavaltio on vain kapean eliitin etu.

Puhuttaessa julkisen sektorin kankeudesta ja tehottomuudesta on muistettava seuraavat faktat:

1. Suurimmat julkisen sektorin alat ovat terveydenhuolto ja koulutus. Kumpaankaan suhteen ei ole mitään näyttöä että yksityinen toimisi paremmin, päinvastoin. Terveydenhuollossa näyttää kansainvälisesti siltä että julkiset järjestelmät pitävät ihmiset terveempinä, halvemmalla. Todistusaineisto, faktat ja vertailut puoltavat terveyssosialismia!

2. Pohjoismaat julkisesti hoidettuine koulujärjestelmineen ovat olleet kansainvälisesti ihailtuja ja kopioituja esimerkkejä.

3. Innovaatiotuet ovat Suomessa ja kansainvälisesti tuottaneet monia menestystarinoita. Parhaimmillaan on syntynyt kokonaisia uusia liiketoiminnan alueita ja niille työllistäviä yritysryppäitä.

4. Julkinen toiminta ja luova julkinen sektori on ollut ja voi olla tulevaisuudessa kansainvälinen menestystekijä.

Kaikkea sitä mitä julkinen tuottaa tehokkaasti ja hoitaa hyvin ei pidä unohtaa kun puhutaan taloudesta. Yhtiöittäminen toiminnoissa ja alueilla, joihin aitoa kilpailua on vaikea tuoda, yhdistää usein yksityisen ja julkisen huonot puolet ilman aitojen toimivien markkinoiden etuja. Tällöin demokraattinen kontrolli heikkenee, eivätkä kansalaiset tiedä mitä heidän verorahoillaan tehdään. Ja jos kilpailu puuttuu, ei tehokkuus myöskään lisäänny. Mukaan tule vain yksi kuluerä lisää: yrityksen omistajan vaatimat voitot. Suomessakin on tästä synkkiä esimerkkejä, kuten verkkoyhtiö Caruna, jonka kautta monopoliyhtiön voitot valuvat ulkomaille ilman mitään kilpailun tai markkinoiden mukaan tuomia hyötyjä.

Vaikka SDP:n onkin tulevaisuudessa profilioiduttava enemmän yrittäjäpuolueena, on julkisen sektorin menneet ja tulevat onnistumiset nostettava poliittisen viestimme kärkeen. Muuten kulmakivemme otetaan pois, talomme romahtaa ja seisomme taivasalla. Silloin kukaan ei pidä huolta muuta kuin itsestään.

Puoluesihteerikisan teesit osa 3: Järjestökone on peruskorjauksen tarpeessa

Puoluesihteerikisan melskeessä olen kiertänyt puoluekenttää punainen tukka putkella. Matkamittarissa on jo lähes 3000 kilometriä, joten nastat ovat kuluneet nopeasti talvirenkaiden pinnalla. Matkan varrella on ollut arvokasta kuulla puolueaktiivien käsityksiä puolueen tilasta ja tulevaisuuden toiveista. Porissa puhuttiin vaalityön kehittämisestä, Jyväskylässä puolueen aatemaailmasta ja Joensuussa järjestötyön elävöittämisestä. Erittäin tärkeitä teemoja kaikki.

Uskon, että SDP:n uusi nousu lähtee juuri puoluekentän aktivoinnista ja yhdessä tekemisestä. Pelkät rakenteelliset uudistukset eivät riitä, vaan tarvitsemme uudenlaisia toimintamuotoja. Moni puolueosasto kokee jääneensä liian yksin ikääntyvän jäsenistönsä kanssa, ja toiminnasta tulee helposti kivireen vetämistä.

SDP:n järjestötoiminnassa ovat määräaikaishuollot jääneet viime vuosina tekemättä. Nyt on aika tehdä kuntokartoitus ja käynnistää peruskorjaus. Tässä muutamia ajatuksia järjestötoiminnan kehittämiseksi:

1. Mentori-toiminta uusien jäsenten tueksi

SDP:n toiminnassa on suuri joukko kokeneita ja viisaita ihmisiä. Tarvitsemme organisoitunutta mentori-toimintaa, jossa kaiken kokenut ja nähnyt toveri opastaa uutta jäsentä poliittisen vaikuttamisen tiellä. Uuden jäsenen haltuunotto on yksi järjestötyömme tärkeimpiä asioita. Ihminen, joka tulee persoonallisesti huomioiduksi, sitoutuu toimintaan huomattavasti pysyvämmin. Mentori-toiminnan onnistuminen vaatii laadukkaan puolueen organisoiman koulutuksen.

2. “Kuivan maan risteilyt”

Vihreät ovat jo useamman vuoden kokoontuneet kerran vuodessa “kuivan maan risteilyille” Tikkurilan hotelli Vantaalle. Kyseessä on koulutus- ja kohtaamistapahtuma, jossa keskitytään järjestötyön tekemiseen ja ajankohtaiseen politiikkaan. Vuosittainen suuri kohtaaminen antaisi hyvän piristysruiskeen puolueosastojen työhön.

3. SDP:stä hyvän tekemisen puolue

Ihmisillä on tänä päivänä suuri tarve auttamistyöhön. Haluaisin, että politiikan tekemisen lisäksi SDP profiloituisi enemmän hyvän tekemisessä. Voisimme järjestää vuosittain ”SDP tekee hyvää –päivän”, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota johonkin yhteiskunnallisesti arkaan asiaan: vierailisimme yksinäisten luona, tarjoaisimme ruokaa asunnottomille tai järjestäisimme kirpputorin tukeaksemme vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaa. Poliittisen menestyksen pohjana on se, että elämme kuten opetamme.

4. Maailmanparannuspiirit

Puolueemme on kuuluisa syvällisestä aatteellisesta työstä. Tällä hetkellä kuitenkin puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen kokoontumiset keskittyvät kovin usein vain ajankohtaisiin asioihin. Tarvitsemme isohin teemoihin keskittyviä maailmanparannuspiirejä, jotka antavat tilaa aatteelliselle keskustelulle. Kyseessä voisi olla vaikka kahdeksan kokoontumiskerran paketti, jossa kukin piiriläinen alustaisi vuorollaan. Kiinnostavia teemoja voisivat olla mm. eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, sosialismi ja demokratia ym.

5. Kulttuuri ja sisarjärjestöt tiiviimmin osaksi puolueosastojen toimintaa

Sosialidemokraattisen aatteen levittämisessä kulttuurilla on ollut aina suuri osuus. Kun kulttuuri on otettu poliittisen vaikuttamisen välineeksi, tulokset ovat olleet hyviä. Liikkeemme sisarjärjestö Työväen sivistysliitto tekee monissa asioissa merkittävää kulttuurityötä. Tiivistäisin huomattavasti puolueen ja sisarjärjestöjemme yhteistyötä, jotta viestimme kaikuisi monipuolisemmin.

Puoluesihteerikisan teesit osa 2: SDP:n viestintä huutaa ilmastonmuutosta

Kuva: Sanna Krook

Sosialidemokraattisella liikkeellä on maailman paras aate. Ajatus eri ihmisryhmien yhteistyöstä, rauhasta, voittojen jakamisesta ja murheiden puolittamisesta on vienyt suomalaista yhteiskuntaa huomattavaan tasapainoon ja hyvinvointiin.

Sosialidemokraattien aikaansaama Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kaukaa katsottuna hämmästyttävä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien näyttämö, jonka tuloksia tullaan edelleen ihastelemaan ympäri maailman. Ainoat todelliset hyvinvointivaltiomme kriitikot löytyvät omasta maastamme. Vahva julkinen sektori ei mahdollista suurpääoman pikavoittoja ja verorahat kuluvat oikeasti ihmisten palvelujen kehittämiseen. Tästä eivät kuitenkaan kaikki tykkää. Yhä kuuluvammin kaikuvat kapitalistien huudot: Hyvinvointivaltio on purettava!

Vaikka sosialidemokratian aate onkin maailman paras, sen eteenpäin viemisessä on tänä päivänä suuria ongelmia. Osaamme edelleen vappuna kokoontua juhlimaan suomalaista työtä, ja ammattiyhdistysliike onnistuu hallituksen hölmöyksien takia liikuttamaan isojakin joukkoja, mutta arkipäivän politiikassa jäämme helposti muiden puolueiden jalkoihin.

Demokraatti.fi-verkkolehti on onnistunut muutamassa vuodessa kasvattamaan itselleen noin 100 000 viikkolukijan joukon ja se yltää 200 vaikutusvaltaisimman viestijän joukkoon Twitterissä. Muut SDP:n toimijat ja yksittäiset poliitikot jäävät kauas vaikuttavimpien yhteiskunnallisten keskustelijoiden joukossa. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo pitkään osanneet puhutella some-kansaa, kun taas SDP on tyytynyt viestinnässään liikaa paperikirjeisiin ja lehtimainontaan. Asialle on pikaisesti tehtävä jotain. Puoluesihteerin tehtävä on nimenomaan johtaa ja kehittää puolueen viestintää. Tässä teesini SDP:n viestinnän kehittämiseksi.

1. SDP:n viestintä huutaa ilmastonmuutosta

Vuonna 1966 pidettiin Suomessa ensimmäiset kunnon tv-vaalit ja gallupeilla oli ensimmäistä kertaa iso merkitys ihmisten mielipiteitten muodostamisessa. SDP oli järjestelmällisesti harjoitellut tv-esiintymisiä vuodesta 1958 alkaen, joiden hedelmää korjattiin vuoden 1966 vaaleissa, joissa SDP 17 lisäpaikkaa.

Tämän ajan tv on sosiaalinen media. Tarvitsemme koko maan laajuista sosiaalisen median koulutusta, jossa maan parhaat some-osaajat opastavat sosiaalisen median käytössä. Olennaista on oppia tiedottamisen sijaan vuorovaikutteiseen viestintään ihmisten kanssa. Ei riitä, että kirjoittaa someen oman mielipiteensä. On tärkeä osata argumentoida ja osallistua keskusteluun tavallisten ihmisten kanssa. Ilman tukea ja harjoittelua some-osaaminen jää auttamattoman heikoksi.

Viestinnän ilmastonmuutokseen kuuluu uusien viestintätapojen käyttöönotto ja rohkeus myös epäonnistua. Puoluesihteerin tehtävänä on luoda puoluekentälle kannustava ilmapiiri, jossa uskalletaan kokeilla videobloggausta, tubettamista ja räväkkää sanankäyttöä. Haalea vesi ei lämmitä ketään. Hana on uskallettava hyvän aatteen vuoksi kääntää kaakkoon.

2.Läpinäkyvyyttä puolueen sisäiseen toimintaan 

Puolueen arvokkaaseen työryhmätyöhön tarvitaan reilusti lisää avoimuutta ja tavoitteellisuutta. Työryhmien jäsenten tulisi olla julkista tietoa, ja työryhmiltä tulisi tulla lyhyet linjaukset, joissa identifioidaan ongelma ja tarjotaan siihen ratkaisu. Tuloksista viestitään sekä puolueen sisällä että ulospäin. Tiivis ja selkeä lehdistötiedote aiheesta. Ja kerrotaan tuloksista selkosuomeksi tai visuaalisin keinoin puolueen kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Selkeä ja jatkuva viestintä on tärkeää vaalimenestyksen sekä puolueen houkuttelevuuden kannalta.
 
3. SDP:stä avoin kansanliike

SDP:n on kuunneltava kansalaisia. Ei ole sattumaa, että ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu. Sosiaalisessa mediassa tulee viestiä puolueen tavoitteista selkeäsanaisesti ja reaaliajassa, mutta viestinnän on kuljettava myös päinvastaiseen suuntaan. Joukkoistetaan, kysytään kansalaisilta ja otetaan palaute tosissaan. Viestitään tuloksista ja hyödynnetään palautetta ohjelmatyössä.
Kannatan jatkossa (lain mukaan neuvoa-antavia) jäsenvaaleja puolueen puheenjohtajasta. Henkilövalinnat kiinnostavat ihmisiä ja niihin halutaan osallistua. Miksi ei hyödynnettäisi tätä innostusta osallistua ja liittyä puolueen toimintaan?

4. Vaalityössä ihmisten kohtaaminen on pääasia

Vaikka korostan sosiaalisen median roolista puolueen viestinnässä, ihmisten kasvokkainen kohtaaminen on silti vaalityön tukijalka. Vaaleja ei voiteta vain tv-väittelyjen ja sosiaalisen median läsnäolon vuoksi. Ihmisten kohtaaminen vaaliteltoilla ja yleisötilaisuuksissa on korvaamattoman tärkeää. Olemme viime vuosina tehneet hyvää vaalityötä, mutta matka hyvästä erinomaiseen on vielä tekemättä. Viime eduskuntavaaleissa jaksoimme ennakkoäänestyksen loppuun saakka, mutta sen jälkeen iso osa porukkaa väsähti, niin minäkin. Ei uutenvuotenakaan ammuta isoimpia raketteja jo kuuden aikaan, jotain spesiaalia on säästettävä puolenyön kellon lyönteihin. Vaalimenestyksessä on turha odottaa ihmettä, se tehdään!

5. Kulttuuri mukaan puoluetoimintaan ja vaalityöhön

SDP:n historiassa kulttuurilla on ollut vahva panos aatteen levittämisessä. Työväen sivistysliitto ja monet musiikki- ja teatteriryhmät ovat elävöittäneet liikkeemme viestiä merkittävästi ja tarjonneet mielekästä harrastustoimintaa. Kulttuurin rooli puoluetoiminnassa ja vaalityössä täytyy nostaa aivan uudelle tasolle. Uskon nimittäin, että asioista, joista on vaikea puhua, on laulettava! Sitoudun vuoden 2019 eduskuntavaaleja varten tuottamaan tämän ajan työväenlauluista koostuvat levyn. Siihen sopii mainiosti mm. Palefacen tuore julkaisu Laulu veropakolaisista.

Miksi juuri minä olisin sopiva SDP:n puoluesihteeriksi?

Kirje puoluekokousedustajille

Kuukauden kuluttua piirretään vahvin vedoin SDP:n tulevaisuuden tiekartta. Lahden puoluekokouksessa 3.-5.2.2017 hyväksytään SDP:n periaateohjelma ja valitaan kolmeksi vuodeksi ihmiset puolueen keskeisiin tehtäviin.

Minäkin olen saanut runsaasti pyyntöjä asettua ehdolle puoluesihteerin tehtävään. Motivaatio tehtävään ja sen haasteisiin on kova, joten tavoittelen täysillä puoluesihteerin tehtävää Lahdessa!

Tuleva puoluekokouskausi on SDP:n tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävä. Sen kuluessa pidetään yhteensä viidet vaalit ja puolueen menestys niissä paaluttaa sen yhteiskunnallisen merkityksen pitkälle tulevaisuuteen. Tärkeimpänä tavoitteena on menestyminen eduskuntavaaleissa keväällä 2019. Tähän tehtävään haluan antaa koko luovan osaamiseni.

Miksi olisin hyvä puoluesihteeri juuri nyt? Olen johtanut SDP:n pää-äänenkannattajaa Demokraattia puolentoista vuoden ajan. Sinä aikana lehden levikki on kasvanut 10 prosenttia (lehtiala on 7 prosentin laskussa) ja verkkolehti tavoittaa jo lähes 100 000 eri lukijaa viikoittain. Demokraatissa olen vienyt läpi ison muutosprosessin, jossa sanomalehti on muutettu viikkolehdeksi, henkilökunnan kanssa on käyty raskaat yt-neuvottelut ja toimituksen toimenkuvat on muutettu vastaamaan nykypäivän haasteita. Olen johtanut päätoimittajana ja toimitusjohtajana noin 20 hengen organisaatiota. Tämä kokemus on kullanarvoinen puoluesihteerin vaativassa tehtävässä.

Uskon, että SDP puoluetoimisto/-koneisto kaipaa vastaavaa muutosprosessia, jonka olen vienyt Demokraatissa menestyksellisesti läpi: SDP:n vaalityöhön tarvitaan uusia tekijöitä ja uusi ote. Torjuntavoitot eivät enää riitä. Meidän on saatava ihmiset uskomaan siihen, mihin me uskomme.

Lisäksi puoluetoimisto tarvitsee oman tutkimusosaston. Eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston rooleja on selkiytettävä niin, että eduskuntaryhmä vastaa päivänpolitiikasta ja puoluetoimisto pitkän linjan sosialidemokraattisesta politiikasta. Aatteellinen ja arvopohjainen työ antaa tukevan perustan arkipäivän poliittiselle toiminnalle.

Puoluesihteerin työ on erityisesti viestinnällinen tehtävä. Ajattelen vahvan mediaosaamiseni helpottavan muun puoluejohdon työtä. Tunnen erittäin hyvin valtamedian päätoimittajat ja poliittiset toimittajat, joten uskon yhteistyön puolueen ja median kanssa sujuvan johdollani erinomaisesti. SDP:n viestin on sosiaalisen median aikakaudella kuuluttava selkeämmin ja monipuolisemmin. Ilman sosiaalisen median vahvaa näkymistä emme voi haaveilla suurista vaalivoitoista.

Olen Demokraatin päätoimittajana kiertänyt ahkerasti puolueen tilaisuuksia ympäri Suomea. Tunnen puoluekentän ja paikalliset toimijat hyvin. Uskon, että puoluesihteerin on tärkeä kiertää ahkerasti kenttää, sillä ruohonjuuritasolta nousevat ne hiljaiset signaalit, jotka kertovat, missä puolue todellisuudessa menee.

Hyvä toveri, olen tosissani tavoittelemassa puoluesihteerin tehtävää. Julkaisen verkkosivuillani (www.mikkosalmi.com) puoluesihteerikisan teesejä noin viikon välein. Sivustoltani saat myös tarkempaa tietoa taustastani ja arvomaailmastani. Mikäli Sinulla on kysyttävää puoluesihteerikisaan liittyen, niin ole rohkeasti yhteydessä. Lisäksi tulen mielelläni käymään tammikuussa puoluekokousryhmäsi tai työväenyhdistyksesi tilaisuudessa.

Hyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta 2017!

Mikko Salmi
Demokraatin päätoimittaja-toimitusjohtaja
mikko@mikkosalmi.com
050-5011597