Category Archives: Blogi

Alkiolainen keskusta on kadonnut markkinaintoiluun

Keskusta kärsi kuntavaaleissa rökäletappion ja teki huonoimman vaalituloksen sotien jälkeen. Pitkän linja kepuvaikuttaja Seppo Kääriäinen ehti vaalianalyysissään jo laukoa Juha Sipilän vaihtoon sanomalla, että “Sipilän johdolla kaikki on saavutettu.”

Nykykeskustan ongelmana on etääntyminen vanhasta “alkiolaisesta” aateperinnöstä ja tuudittautuminen markkinauskoisuuteen. Heikomman puolelle keskusta ei ole asettunut pitkään aikaan ja peruskannatajien usko Sipilään alkaa horjua. Ainoastaan maakuntahallintoon kytkeytyvä kepulainen vallankaappaus pitää Sipilän pinnalla.

Pääministerin viime vuoden poliittiset virheet tulevat keskustalle kalliiksi. Sipilän Yle-manipuloinnin vuoksi Suomi on menettänyt sananvapauden ykkösaseman maailmassa. Hallituksen ministerien ylikuormitus vei melkein Jari Lindströmin hengen. Kun vielä limuviinat saadaan maitokaupppoihin, on raittiusmiehenä tunnetun Sipilän polittinen tie kevätroudan tuhoama.

Suomi tarvitsee 100-juhlavuoden kunniaksi politiikkaa, joka yhdistää kansaa. Sipilän hallintarekisterilain suoja kaverisijoittajille ei tue tätä tavoitetta lainkaan. Jotta ay-kenttä jatkossa voisi suostua kikyn tyylisiin ratkaisuihin, täytyy kasvun eväät jakaa tasaisemmin. Täälläkin hetkellä rikkain kymmenes Suomessa kahmii yli 90 prosenttia kansantuotteen kasvusta. Onko se oikein, kysyn vaan!

Suomalainen työ ansaitsee arvostuksensa takaisin. Me sosialidemokraatit uskomme mahdollisuuksien tasa-arvoon, jossa syntyperä tai varallisuustaso ei ratkaise ihmisen tulevaisuutta. Suomi on sen verran pieni kansa, että tarvitsemme kaikki osaajat kasvattamaan kansantuotettamme, jotta koulutuksesta, sivistyksestä ja terveydenhuollosta pidetään huoli. Siihen tarvitsemme kumppaniksi “alkiolaisen” keskustan, emme markkinauskoisuuteen hurhtanutta Sipilän porukkaa.

480 kertaa kiitos!

Hui, olipa jännittävä vaali-ilta. Kovasti jännitin, miten miehen käy, kun jouduin viime valtuustokaudella luopumaan paikastani Oulun kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Työ Demokraatin päätoimittajana vei minut Helsinkiin, mutta nyt kotini on taas Oulussa Puolivälinkankaalla. Vaimoni on opettajana Rajakylässä ja mä oon ainakin kolme päivää viikosta Oulussa.

480 äänestäjää uskoi, että nyt en enää tee äänestäjilleni ohareita. Suurkiitos kaikille, jotka piirsivät äänestyslippuun numeron 202. Aion olla luottamuksenne arvoinen. Tehdään Oulusta Suomen paras kaupunki olla ja elää.

Hyvää pääsiäistä!

Vaalihumu sai surunauhat

Kuva: Sanna Krook

Tukholman eilinen terroriteko veti monen suomalaisen mielen matalaksi. Järjetön väkivallanteko Suomen naapurissa suisti monen turvallisuuden tunteen pois raiteilta ja heitti ilmaan suuren määrän kysymyksiä: Onko rauhasta ja vakaudesta tunnettuun Pohjolaankin pesiytynyt silmittömään väkivaltaan tarttuva epätoivoisten joukko? Miten ruotsalainen yhteiskunta käsittelee tämän terroriteon? Milloin on Suomen vuoro?

Jostain syystä mieleen hiipi Hectorin puhkisoitettu laulu Lumi teki enkelin eteiseen. Ainakin neljä ihmistä kuoli raivopäisen terroristin pakettiauton alle. Loukkaantuneita on useita kymmeniä. Henkisen trauman määrää on vielä aikaista edes arvioida. Kun pappi juo kahvia, saa hänkin nieleskellä kyyneleitä. Voileipäkakku voi jäädä syömättä.

Olisi niin houkuttelevaa kertoa syistä, miksi tällainen terrori on mahdollista. On helppo maalailla kuvaa yhteiskunnan epätasa-arvosta, maahanmuuttajien asemasta ja väärästä sosiaalipolitiikasta. Silti lopullinen syy tässäkin tapauksessa jää vain arvailujen varaan. Ainoastaan se on varmaa, että elämä on käsittämättömän haurasta. Tuskin Drottningsgatanin kävelykadulla eilen alkuiltapäivästä käyskennelleet ihmiset olisivat aamulla voineet uskoa, että heidän elämänsä muuttuu silmänräpäyksessä perusteellisesti.

Suomessa käydään huomenna kuntavaalit, jossa päätetään isosti Suomen suunnasta. Vaaliväittelyissä ovat korostuneet sote-uudistus, varhaiskasvatus, homekoulut ja vanhusten asema. Näistä keskeisistä vaaliteemoista huolimatta tärkeintä on Suomessa säilyttää yhteys eri tavalla poliittisesti ajattelevien kesken. Tukholman iskun jälkeen Suomen juhlavuoden teema Yhdessä tuntuu entistäkin ajankohtaisemmalta.

SDP tarjoaa kuntavaaleissa selkeän vaihtoehdon yhteiskunnan kehittämiseksi. Pidetään kaikki mukana –vaalislogan on vastaus eriarvoistumista ja markkinaehtoisuutta vastaan. Kuten puoluesihteerimme Antton Rönnholm omassa puheessaan puoluekokouksessa osuvasti sanoi:” Markkinat osaavat antaa kaikelle hinnan, muttei millekään arvoa.” Jakamaton ihmisarvo on sosialidemokratialle tärkein politiikan mittari. On asioita, joita ei voi eikä saa mitata rahassa.

Eilen ulkoministeriön lehdistötilaisuudessa Timo Soini esiintyi erittäin vakuuttavasti. Hän osoitti olemuksellaan ja puheellaan ymmärtävänsä Tukholman terrori-iskun vakavuuden. Tuntui hyvältä, että juuri hän oli sanoittamassa järkytystä ja osanottoa Ruotsin kansalle. Lämmin Kiitos Timo!

Vaaliteltoilla jaetaan tänään tonneittain makkaraa ja hernekeittoa. Samaa makkaraa syö niin persu kuin vihreä, niin demari kuin kokkari. Antakoon yhteinen sunnuntain kansanvallan juhlapäivä meille suomalaisille kyvyn katsoa samasta ikkunasta samaan suuntaan. On sitten eri asia, mitä ikkunasta näemme.

Hei, me yksityistetään!

Kansanedustaja Eero Heinäluoma käytti poikkeuksellisen kovaa kieltä Lännen median haastattelussa tämän viikon maanantaina. Hän kuvasi Juha Sipilän hallituksen toimia ”yhden sortin vallankumoukseksi”, jota läheskään kaikki eivät ole huomanneet. Kun kaikki huomio on keskittynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämiseen, on niiden ohella ideologinen yksityistämisbuumi tarttumassa myös työllisyyspalvelujen hoitoon. Alueelliset TE-keskukset on uudistusten vimmassa päätetty lakkauttaa, ja työllisyyden hoito siirretään maakunnille. Mikäli kunta haluaa jatkossa olla mukana tarjoamassa työllisyyspalveluja, on sen pakkoyhtiöitettävä toimintansa ja kilpailtava yksityisten yritysten kanssa maakunnan rahoista.

Suomen kansantalouden ja yhteiskunnan suurin ongelma on massiivinen 125 000 pitkäaikaistyöttömän joukko. On vaikea kuvitella, että markkinaehtoinen työllisyyspolitiikka voisi tarjota mitään hyvää tälle joukolle. Parhaat kokemukset työllistämisestä Suomessa ovat syntyneet, kun julkinen ja yksityinen toimija tekevät luovaa yhteistyötä.

Uusi maakunnallinen työllisyydenhoito ei suosi tällaista ajattelua. Kun työllisyydenhoidossa maksetaan jatkossa tuloksen mukaan, syntyy tehokasta työllisyydenhoitoa ainoastaan helposti työllistyville. Pitkäaikaistyöttömät jäävät tämänkin hallituksen uudistuksen maksumiehiksi.

Huhtikuun kuntavaaleista on hyvää vauhtia tulossa sote- ja maakuntavaalit. Ihmisten on edelleen vaikea ymmärtää, minkälainen vallankumous Suomessa on tapahtumassa vuoden 2019 alussa. Kansalaisille syötetään valheellista kuvaa valinnanvapauden ihanuudesta, vaikka siihen liittyvät kansantaloudelliset riskit ovat megaluokkaa. Sote-uudistuksella tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä, jotka voivat toteutua ainoastaan palvelutasoa heikentämällä.

Kovien puheiden melskeessä on ehkä vaikea havaita, että Suomen talous on pitkän taantuman jälkeen kääntynyt nousuun. Aktian viime viikolla julkaistun ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä ja ensi vuonna 1,4 prosenttia. Ennusteen mukaan kotimainen kulutus pysyy tulevina vuosina talouden moottorina. EK:n puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan puheet palkkojen 10–15 prosentin alennuksista tuntuvatkin hölmöläisen jorinoilta. Palkkojen leikkaus söisi kotimaisen kysynnän, ja taantuman riski kasvaisi jälleen Suomessa.

Työpaikoista entistä suurempi osa on osa-aikatöitä. Erityisesti naisten työt ovat muuttumassa osa-aikaisiksi. Lisäksi kasvun eväät jakaantuvat Suomessa entistä epätasaisemmin. Vuosina 2000–2014 nettotuottavuus kasvoi 21,6 prosenttia. Työntekijän reaalipalkka kasvoi tänä aikana vain 1,8 prosenttia. Yksityistämisen vallankumous kerää voitot omistajien pohjattomiin taskuihin.

Puhe puoluekokouksessa 4.2.2017

Tiedättekö mikä päivä tänään on? Tänään on se päivä, joka muistetaan SDP:n uuden alun päivänä. Päivänä, jolloin tämä upea kansaliike löysi pitkästä aikaa yhteisen sävelen. Sen sävelen nimi on 100-vuotiaan Suomen juhlavuoden kunniaksi YHDESSÄ ja sen sävelen tahtiiin SDP nousee jälleen vaikuttavimmaksi poliittiseksi voimaksi Suomessa.

Hyvät Toverit,
Kaiken poliititiisen menestyksen voima lähtee siitä, että näemme, mitä ympärillämme tapahtuu, osaamme asettua toisten ihmisten asemaan ja annamme äänen niille, joiden sanat ovat jäätyneet huuliin kiinni.

Kerron muutaman lyhyen katkelman elämäni varrelta:

Opiskeluaikana jaoin Helsingin Pakilassa Helsingin Sanomia. Tein työtä yhdessä 45-vuotiaan kahden kouluikäisen lapsen yksinhuoltajan Sirpan kanssa. Kun minä painuin jakokierroksen jälkeen uudelleen unten maille, Sirpa lähti kotiin laittamaan aamupalaa tenavilleen. Lasten lähdettyä kouluun, oli Sirpalla edessä päivän toinen työpäivä huonekaluliikkeen myyjänä. Muistan, kuinka Sirpa haaveili jakokierroksen aikana siitä, että saisi jokin aamu herätä virkeänä ja opiskella ehkä kansanlaisopistossa Ranskaa. Suurin toive oli kuitenkin se, että yksi työ riittäisi elämiseen. Hän oli tämän ajan työn orja. Kaikesta näki, että Sirpalla oli kohtuullisuuden nälkä ja jano.

Naapurissani Oulussa asuu parikymppinen nuorimies nimeltä Janne. Jannelle ei koulu ole koskaan oikein maittanut. Pääsyy oli lukihäiriö, jonka kanssa Janne painiskeli koko koulu-uransa. Nyt 22-vuotiaana Janne ei monista yrityksistä huolimatta ole löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa. Hän käy nuorten työpajassa korjaamassa polkupyöriä, mutta haaveet ovat paljon korkeammalla. Voi, kun joskus pääsisi automaalaamoon töihin. Kun viikonloppuaamuna moikkaan naapurin Jannelle, hänen silmistään paistaa elämän merkityksellisyyden nälkä ja jano.

Lapsuudenystäväni Kaisa on kotoisin uskonnollisesta perheestä. Aavistin jo hyvin nuorena, että Kaisan elämä tulisi menemään monilla tavoin hyvin eri lailla kuin hänen perheensä oletti. Kun lähdimme opiskelemaan, Kaisa kertoi pelkäävänsä kertoa vanhemmilleen seksuaalisesta suuntautumisestaan. Rohkaisin häntä kuitenkin, sillä ihmisen ei ole hyvä elää valolta piilossa. Ja kuinkas kävikään: Pahin mahdollinen tapahtui: Kuultuaan Kaisan homoseksuaalisuudesta, Kaisan perhe katkaisi kaikki yhteydet tyttäreensä. Raju hylkääminen ajoi Kaisan syvään masennukseen, josta hän vasta useiden vuosien jälkeen hiljalleen toipui. Vielä tänäkin päivänä kaiken kokemansa jälkeen Kaisassa kytee vahva oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano.

Hyvät toverit!

Ei tarvita kuin hiukan inhimillisyyttä ja rohkeutta, niin näemme, miten maailma ympärillämme huutaa hyväksyntää ja rakkautta. Tämä meidän aikamme ei kuitenkaan ruoki välittämistä ja huolenpitoa. Me olemme oppineet rakentamaan muureja oman sydämemme ympärille, niin ettemme helposti näe lähimmäisemme hätää. Vallalla on ajatus: Kukin pelastakoon itse itsensä.

SDP on Suomen ainoa todellinen empatiapuolue, joka ymmärtää ihmisen elämän murheet ja ilot, eikä pelkää katsoa maailmaa silmästä silmään. Kaikki tässä maailmassa ei ole suhteellista. Me uskallamme sanoa, mikä on oikein ja väärin oppaana oma sydän sielu. Me olemme aito ihmisluonnonsuojelijapuolue, joka haluaa varjella inhimillisyyttä markkinauskon sijaan. Me haluamme pitää kaikki mukana ja vahvistaa luottamusta siihen, että hädän hetkellä ketään ei jätetä yksin. Me uskallamme puhua rakkaudesta, vaikka meidät leimattaisiinkin hulluiksi. Tarja Halosen äidin sanoin: ” Maailma ei aina ole reilu, me olemme täällä siksi, että tekisimme sen paremmaksi.”

Tänään helmikuun 4. Päivä vietetään siis SDP:n uuden alun päivää. Toverit, meillä on tänään mahdollisuus lähteä yhdessä tavoittelemaan Suomen vaikuttavimman poliittisen liikkeen paikkaa. Olen aistinut täällä Lahdessa kihelmöivää ja kuplivaa intoa.

SDP tarvitsee nyt maineen ja itsetunnon palautusta. Ensimmäisenä on palattava voittavaksi liikkeeksi kuntavaaleissa.

Olen valmis antamaan oman panokseni, energiani ja intoni puolueen vaalityön kehittämiseen. Uskon, että jo tämän puoluekokouksen jälkeen vaaliteltoilla koukkuselät suorenevat ja happi alkaa kulkea. Haluan, että voimme tästä eteenpäin sanoa ylpeydellä olevamme sosialidemokraatteja.

Tavoittelen puoluesihteerin tehtävää, koska uskon, että liikkeemme johtoon tarvitaan ihmisiä, jotka tekevät työtä suurella sydämellä ja koko persoonallaan. Olen maailmanparantajasielu, joka uskoo palvelevaan ja kuuntelevaan johtajuuteen.

Ihmiset tarvitsevat toivoa tämän uhkakuvia vilisevän maailman keskellä. Toivosta syntyy luottamus ja luottamuksesta kukoistava yhteiskunta ja maailma.

Olof Palmen sanoin: Politiken är att vilja. Minä haluan. Minullakin on vahva oikeudenmukaisuuden nälkä ja jano.

Sosialidemokraattinen herätys

Oli heinäkuun hikinen sunnuntai vuonna 2012. Seisoin papin juhlavarustuksessa Oulun Karjasillan kirkon alttarilla. Ehtoollisen asetussanojen jälkeen kehotin messukansaa rukoilemaan yhteen ääneen Isä meidän -rukouksen.

Aloitin rukouksen lausumisen hieman rutinoidusti: ”Isä meidän,
joka olet taivaassa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi.” Yhtäkkiä pala nousi kurkkuun, enkä saanut enää henkeä. Yritin jatkaa rukousta, mutta kurkunpäähän oli kasvanut tennispallon kokoinen kaktus. Lopulta jouduin viittoilemaan avustavaa pappia hätiin, ja kiiruhdin alttarilta sakastiin toipumaan järkytyksestä.

Tuona hetkenä tapahtui jotain odottamatonta: rukous oli koskettanut minua. Aina ennen olin ajatellut, että rukouksen sanat ”tulkoon sinun valtakuntasi” tarkoittavat joskus aikojen lopulla tulevaa Jumalan valtakuntaa. Ensi kertaa ymmärsin, että Jeesuksen opettama rukous olikin kutsu tehtävään ja työtoveruuteen. Meidän ihmisten ei tule odottaa kädet ristissä ja tumput suorina, että Jumala tekee maailmasta paremman. Meidän tehtävämme on kääriä hihat ja tehdä maailmasta oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi jo nyt!

Enää ei ole niin väliä, onko elämää kuoleman jälkeen. Olennaista on se, onko elämää ennen kuolemaa.

Koin siis sosialidemokraattisen herätyksen kirkon alttarilla tuona heinäkuisena päivänä. Sen jälkeen tieni on vienyt oikeudenmukaisuuden lipunkantajana Oulun kaupunginvaltuustoon- ja hallitukseen, Oulun kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi ja lähes kansanedustajaksi. Viimeisen puolitoista vuotta olen ollut Demokraatin päätoimittajana ja toimitusjohtajana.

Kaikissa tehtävissä ohjenuoranani on tinkimätön oikeudenmukaisuus. Olen maailmanparantajasielu, joka uskoo palvelevaan ja kuuntelevaan johtajuuteen. Ihmiset tarvitsevat toivoa tämän uhkakuvia vilisevän maailman keskellä. Toivosta syntyy luottamus ja luottamuksesta kukoistava yhteiskunta ja maailma.

Tällainen on minun tarinani. Millainen on sinun?

Puoluesihteerikisan teesit osa 5: Sipilän Titanic-hallitus unohti ihmisen

Kuva: Sanna Krook

Katsoin vähän aikaa sitten tyttäreni kanssa James Cameronin Titanic-kulttielokuvan. Köyhän taidemaalarin Jackin ja aristokraattisen Rosen rakkaustarina liikuttaa 12-vuotiasta neitokaista suuresti. Isänkin sydän pappailee villisti, kun uppoamaton Titanic vajoaa jäävuoren iskusta veden alle vääjämättömästi.

Leonardo DiCaprion näyttelemä Jack on herrasmies viimeiseen saakka ja pitää huolen siitä, että Kate Winsletin esittämä Rose saa pelastusliivin ja mahdollisuuden pelastumiseen. Rakkaus, elämä ja kuolema kietoutuvat elokuvassa niin koskettavasti, että tyttäreni katsoo viikonlopun aikana elokuvan neljä kertaa alusta loppuun.

Mitä enemmän uppoamattoman Titanicin tarinaan syvennyn, sitä voimakkaammin tunnen kertomuksessa jotain tuttua. Yhteneväisyys Sipilän hallituksen toimintaan tuntuu melkein pelottavan ilmeiseltä.

Tämä hallitus aloitti työnsä yhtä suuren uhon vallassa kuin Titanic lähti ylittämään valtamerta. ”Nyt laitetaan Suomi kuntoon millä hinnalla hyvänsä”, on luettavissa SOS-hallituksen jokaisen uuden ulostulon yhteydessä.

Kun merelle viimein päästiin, kansa jaettiin eri osastoihin tulojen ja tuottavuuden mukaan. Vain rikkaille jaettiin parhaat hytit, joihin tavallisella rahvalla ei ollut mitään asiaa.

Omistava luokka saa matkustaa laivayhtiön piikkiin, koska laivayhtiö tarvitsee pääomaa tulevien laivojen rakentamiseen. Suurimman maksuerän joutuu pulittamaan keskiluokka, jonka lipputuloilla pyöritetään koko yhteiskunnan infra.

Alimmainen kasti on sijoitettu laivan pohjalle yhteishytteihin ilman ovia ja suihkuja. Inhimillisyys ja tasa-arvo eivät kuuluu nykyhallituksen tavoitteisiin.

Kun yhteiskunta osuu hallituksen toimenpiteiden seurauksena jäävuoreen, aletaan vasta miettiä pelastussuunnitelmaa. Vaikka olemmekin yhteiskuntana samassa veneessä, vain osalle on varattuna pelastusliivit ja paikka pelastusveneessä. Kun yhteiskuntamme alin kasti alkaa rynniä laivan pohjalta kohti kantta, lukitaan rautaovilla heidän mahdollisuutensa pelastua.

Kun vesi nousee, juuri alin yhteiskuntaluokka hukkuu ensimmäisenä. Koko omistava luokka pitää itsestään selvänä paikkaansa pelastettavien joukossa. Viimeisenä kannelta kajahtaa virsi: Sua kohti Herrani.

Suomi on juhlavuotensa kunniaksi luisumassa kovaa vauhtia hyvin eriarvoiseen suuntaan. Tutkimusten mukaan tuloerojen kasvu huolestuttaa jo 70 prosenttia suomalaisista. Siitä huolimatta nykyhallitus riistää pienituloisilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja erityisryhmiltä viimeisetkin ostovoiman rippeet. Hyvä esimerkki on terveydenhuollon asiakasmaksujen häpeilemätön korotus. Tänä vuonna asiaksmaksut nousivat ällistyttävät 30 prosenttia!

Suomalaiset elävät terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Työterveyden etuoikeutetut asiakkaat eivät maksa perusterveydenhuollostaan asiakasmaksuja lainkaan. Toinen etuoikeutettu joukko on sairausvakuutuksen ottaneet henkilöt, jotka pääsevät yksityisiin sairaaloihin hoitamaan vaivansa pikavauhtia.

Titanic-hallituksen toimia leimaa puhe ”yhteen hiileen” puhaltamisesta, vaikka tavallisen kansan keuhkot ovat riekaleina. Jotta valtiontalous saadaan tasapainoon, on jonkun kärsittävä. Messias-Sipilä valvoo öitä, mutta köyhien ja sairaiden kärsimys on se hinta, joka talouskasvun alttarille on uhrattava. Taloudellisessa mielessä kärsimys on täysin tarpeetonta. Mutta henkisessä mielessä Suomi tarvitsee näköjään uhrinsa.

SDP:n on jatkettava sitkeästi ja määrätietoisesti yhteiskunnan eriarvoistumisen vastustamista. Yhteisen omaisuuden yhtiöittäminen nakertaa demokratiaa ja hyödyttää vain suurpääoman omistajia. Meidän on pidettävä kiinni Pohjoismaiden hyvinvointivaltion ihanteesta, joka mahdollistaa kaikille koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon, jotka markkinaehtoisessa yhteiskunnassa ovat vain rikkaiden etuoikeuksia.

Puoluesihteerikisan teesit osa 3: Järjestökone on peruskorjauksen tarpeessa

Puoluesihteerikisan melskeessä olen kiertänyt puoluekenttää punainen tukka putkella. Matkamittarissa on jo lähes 3000 kilometriä, joten nastat ovat kuluneet nopeasti talvirenkaiden pinnalla. Matkan varrella on ollut arvokasta kuulla puolueaktiivien käsityksiä puolueen tilasta ja tulevaisuuden toiveista. Porissa puhuttiin vaalityön kehittämisestä, Jyväskylässä puolueen aatemaailmasta ja Joensuussa järjestötyön elävöittämisestä. Erittäin tärkeitä teemoja kaikki.

Uskon, että SDP:n uusi nousu lähtee juuri puoluekentän aktivoinnista ja yhdessä tekemisestä. Pelkät rakenteelliset uudistukset eivät riitä, vaan tarvitsemme uudenlaisia toimintamuotoja. Moni puolueosasto kokee jääneensä liian yksin ikääntyvän jäsenistönsä kanssa, ja toiminnasta tulee helposti kivireen vetämistä.

SDP:n järjestötoiminnassa ovat määräaikaishuollot jääneet viime vuosina tekemättä. Nyt on aika tehdä kuntokartoitus ja käynnistää peruskorjaus. Tässä muutamia ajatuksia järjestötoiminnan kehittämiseksi:

1. Mentori-toiminta uusien jäsenten tueksi

SDP:n toiminnassa on suuri joukko kokeneita ja viisaita ihmisiä. Tarvitsemme organisoitunutta mentori-toimintaa, jossa kaiken kokenut ja nähnyt toveri opastaa uutta jäsentä poliittisen vaikuttamisen tiellä. Uuden jäsenen haltuunotto on yksi järjestötyömme tärkeimpiä asioita. Ihminen, joka tulee persoonallisesti huomioiduksi, sitoutuu toimintaan huomattavasti pysyvämmin. Mentori-toiminnan onnistuminen vaatii laadukkaan puolueen organisoiman koulutuksen.

2. “Kuivan maan risteilyt”

Vihreät ovat jo useamman vuoden kokoontuneet kerran vuodessa “kuivan maan risteilyille” Tikkurilan hotelli Vantaalle. Kyseessä on koulutus- ja kohtaamistapahtuma, jossa keskitytään järjestötyön tekemiseen ja ajankohtaiseen politiikkaan. Vuosittainen suuri kohtaaminen antaisi hyvän piristysruiskeen puolueosastojen työhön.

3. SDP:stä hyvän tekemisen puolue

Ihmisillä on tänä päivänä suuri tarve auttamistyöhön. Haluaisin, että politiikan tekemisen lisäksi SDP profiloituisi enemmän hyvän tekemisessä. Voisimme järjestää vuosittain ”SDP tekee hyvää –päivän”, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota johonkin yhteiskunnallisesti arkaan asiaan: vierailisimme yksinäisten luona, tarjoaisimme ruokaa asunnottomille tai järjestäisimme kirpputorin tukeaksemme vähävaraisten perheiden lasten harrastustoimintaa. Poliittisen menestyksen pohjana on se, että elämme kuten opetamme.

4. Maailmanparannuspiirit

Puolueemme on kuuluisa syvällisestä aatteellisesta työstä. Tällä hetkellä kuitenkin puolueosastojen ja kunnallisjärjestöjen kokoontumiset keskittyvät kovin usein vain ajankohtaisiin asioihin. Tarvitsemme isohin teemoihin keskittyviä maailmanparannuspiirejä, jotka antavat tilaa aatteelliselle keskustelulle. Kyseessä voisi olla vaikka kahdeksan kokoontumiskerran paketti, jossa kukin piiriläinen alustaisi vuorollaan. Kiinnostavia teemoja voisivat olla mm. eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, sosialismi ja demokratia ym.

5. Kulttuuri ja sisarjärjestöt tiiviimmin osaksi puolueosastojen toimintaa

Sosialidemokraattisen aatteen levittämisessä kulttuurilla on ollut aina suuri osuus. Kun kulttuuri on otettu poliittisen vaikuttamisen välineeksi, tulokset ovat olleet hyviä. Liikkeemme sisarjärjestö Työväen sivistysliitto tekee monissa asioissa merkittävää kulttuurityötä. Tiivistäisin huomattavasti puolueen ja sisarjärjestöjemme yhteistyötä, jotta viestimme kaikuisi monipuolisemmin.

Puoluesihteerikisan teesit osa 2: SDP:n viestintä huutaa ilmastonmuutosta

Kuva: Sanna Krook

Sosialidemokraattisella liikkeellä on maailman paras aate. Ajatus eri ihmisryhmien yhteistyöstä, rauhasta, voittojen jakamisesta ja murheiden puolittamisesta on vienyt suomalaista yhteiskuntaa huomattavaan tasapainoon ja hyvinvointiin.

Sosialidemokraattien aikaansaama Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kaukaa katsottuna hämmästyttävä tasa-arvon ja ihmisoikeuksien näyttämö, jonka tuloksia tullaan edelleen ihastelemaan ympäri maailman. Ainoat todelliset hyvinvointivaltiomme kriitikot löytyvät omasta maastamme. Vahva julkinen sektori ei mahdollista suurpääoman pikavoittoja ja verorahat kuluvat oikeasti ihmisten palvelujen kehittämiseen. Tästä eivät kuitenkaan kaikki tykkää. Yhä kuuluvammin kaikuvat kapitalistien huudot: Hyvinvointivaltio on purettava!

Vaikka sosialidemokratian aate onkin maailman paras, sen eteenpäin viemisessä on tänä päivänä suuria ongelmia. Osaamme edelleen vappuna kokoontua juhlimaan suomalaista työtä, ja ammattiyhdistysliike onnistuu hallituksen hölmöyksien takia liikuttamaan isojakin joukkoja, mutta arkipäivän politiikassa jäämme helposti muiden puolueiden jalkoihin.

Demokraatti.fi-verkkolehti on onnistunut muutamassa vuodessa kasvattamaan itselleen noin 100 000 viikkolukijan joukon ja se yltää 200 vaikutusvaltaisimman viestijän joukkoon Twitterissä. Muut SDP:n toimijat ja yksittäiset poliitikot jäävät kauas vaikuttavimpien yhteiskunnallisten keskustelijoiden joukossa. Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat jo pitkään osanneet puhutella some-kansaa, kun taas SDP on tyytynyt viestinnässään liikaa paperikirjeisiin ja lehtimainontaan. Asialle on pikaisesti tehtävä jotain. Puoluesihteerin tehtävä on nimenomaan johtaa ja kehittää puolueen viestintää. Tässä teesini SDP:n viestinnän kehittämiseksi.

1. SDP:n viestintä huutaa ilmastonmuutosta

Vuonna 1966 pidettiin Suomessa ensimmäiset kunnon tv-vaalit ja gallupeilla oli ensimmäistä kertaa iso merkitys ihmisten mielipiteitten muodostamisessa. SDP oli järjestelmällisesti harjoitellut tv-esiintymisiä vuodesta 1958 alkaen, joiden hedelmää korjattiin vuoden 1966 vaaleissa, joissa SDP 17 lisäpaikkaa.

Tämän ajan tv on sosiaalinen media. Tarvitsemme koko maan laajuista sosiaalisen median koulutusta, jossa maan parhaat some-osaajat opastavat sosiaalisen median käytössä. Olennaista on oppia tiedottamisen sijaan vuorovaikutteiseen viestintään ihmisten kanssa. Ei riitä, että kirjoittaa someen oman mielipiteensä. On tärkeä osata argumentoida ja osallistua keskusteluun tavallisten ihmisten kanssa. Ilman tukea ja harjoittelua some-osaaminen jää auttamattoman heikoksi.

Viestinnän ilmastonmuutokseen kuuluu uusien viestintätapojen käyttöönotto ja rohkeus myös epäonnistua. Puoluesihteerin tehtävänä on luoda puoluekentälle kannustava ilmapiiri, jossa uskalletaan kokeilla videobloggausta, tubettamista ja räväkkää sanankäyttöä. Haalea vesi ei lämmitä ketään. Hana on uskallettava hyvän aatteen vuoksi kääntää kaakkoon.

2.Läpinäkyvyyttä puolueen sisäiseen toimintaan 

Puolueen arvokkaaseen työryhmätyöhön tarvitaan reilusti lisää avoimuutta ja tavoitteellisuutta. Työryhmien jäsenten tulisi olla julkista tietoa, ja työryhmiltä tulisi tulla lyhyet linjaukset, joissa identifioidaan ongelma ja tarjotaan siihen ratkaisu. Tuloksista viestitään sekä puolueen sisällä että ulospäin. Tiivis ja selkeä lehdistötiedote aiheesta. Ja kerrotaan tuloksista selkosuomeksi tai visuaalisin keinoin puolueen kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Selkeä ja jatkuva viestintä on tärkeää vaalimenestyksen sekä puolueen houkuttelevuuden kannalta.
 
3. SDP:stä avoin kansanliike

SDP:n on kuunneltava kansalaisia. Ei ole sattumaa, että ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu. Sosiaalisessa mediassa tulee viestiä puolueen tavoitteista selkeäsanaisesti ja reaaliajassa, mutta viestinnän on kuljettava myös päinvastaiseen suuntaan. Joukkoistetaan, kysytään kansalaisilta ja otetaan palaute tosissaan. Viestitään tuloksista ja hyödynnetään palautetta ohjelmatyössä.
Kannatan jatkossa (lain mukaan neuvoa-antavia) jäsenvaaleja puolueen puheenjohtajasta. Henkilövalinnat kiinnostavat ihmisiä ja niihin halutaan osallistua. Miksi ei hyödynnettäisi tätä innostusta osallistua ja liittyä puolueen toimintaan?

4. Vaalityössä ihmisten kohtaaminen on pääasia

Vaikka korostan sosiaalisen median roolista puolueen viestinnässä, ihmisten kasvokkainen kohtaaminen on silti vaalityön tukijalka. Vaaleja ei voiteta vain tv-väittelyjen ja sosiaalisen median läsnäolon vuoksi. Ihmisten kohtaaminen vaaliteltoilla ja yleisötilaisuuksissa on korvaamattoman tärkeää. Olemme viime vuosina tehneet hyvää vaalityötä, mutta matka hyvästä erinomaiseen on vielä tekemättä. Viime eduskuntavaaleissa jaksoimme ennakkoäänestyksen loppuun saakka, mutta sen jälkeen iso osa porukkaa väsähti, niin minäkin. Ei uutenvuotenakaan ammuta isoimpia raketteja jo kuuden aikaan, jotain spesiaalia on säästettävä puolenyön kellon lyönteihin. Vaalimenestyksessä on turha odottaa ihmettä, se tehdään!

5. Kulttuuri mukaan puoluetoimintaan ja vaalityöhön

SDP:n historiassa kulttuurilla on ollut vahva panos aatteen levittämisessä. Työväen sivistysliitto ja monet musiikki- ja teatteriryhmät ovat elävöittäneet liikkeemme viestiä merkittävästi ja tarjonneet mielekästä harrastustoimintaa. Kulttuurin rooli puoluetoiminnassa ja vaalityössä täytyy nostaa aivan uudelle tasolle. Uskon nimittäin, että asioista, joista on vaikea puhua, on laulettava! Sitoudun vuoden 2019 eduskuntavaaleja varten tuottamaan tämän ajan työväenlauluista koostuvat levyn. Siihen sopii mainiosti mm. Palefacen tuore julkaisu Laulu veropakolaisista.

Miksi juuri minä olisin sopiva SDP:n puoluesihteeriksi?

Kirje puoluekokousedustajille

Kuukauden kuluttua piirretään vahvin vedoin SDP:n tulevaisuuden tiekartta. Lahden puoluekokouksessa 3.-5.2.2017 hyväksytään SDP:n periaateohjelma ja valitaan kolmeksi vuodeksi ihmiset puolueen keskeisiin tehtäviin.

Minäkin olen saanut runsaasti pyyntöjä asettua ehdolle puoluesihteerin tehtävään. Motivaatio tehtävään ja sen haasteisiin on kova, joten tavoittelen täysillä puoluesihteerin tehtävää Lahdessa!

Tuleva puoluekokouskausi on SDP:n tulevaisuuden kannalta hyvin merkittävä. Sen kuluessa pidetään yhteensä viidet vaalit ja puolueen menestys niissä paaluttaa sen yhteiskunnallisen merkityksen pitkälle tulevaisuuteen. Tärkeimpänä tavoitteena on menestyminen eduskuntavaaleissa keväällä 2019. Tähän tehtävään haluan antaa koko luovan osaamiseni.

Miksi olisin hyvä puoluesihteeri juuri nyt? Olen johtanut SDP:n pää-äänenkannattajaa Demokraattia puolentoista vuoden ajan. Sinä aikana lehden levikki on kasvanut 10 prosenttia (lehtiala on 7 prosentin laskussa) ja verkkolehti tavoittaa jo lähes 100 000 eri lukijaa viikoittain. Demokraatissa olen vienyt läpi ison muutosprosessin, jossa sanomalehti on muutettu viikkolehdeksi, henkilökunnan kanssa on käyty raskaat yt-neuvottelut ja toimituksen toimenkuvat on muutettu vastaamaan nykypäivän haasteita. Olen johtanut päätoimittajana ja toimitusjohtajana noin 20 hengen organisaatiota. Tämä kokemus on kullanarvoinen puoluesihteerin vaativassa tehtävässä.

Uskon, että SDP puoluetoimisto/-koneisto kaipaa vastaavaa muutosprosessia, jonka olen vienyt Demokraatissa menestyksellisesti läpi: SDP:n vaalityöhön tarvitaan uusia tekijöitä ja uusi ote. Torjuntavoitot eivät enää riitä. Meidän on saatava ihmiset uskomaan siihen, mihin me uskomme.

Lisäksi puoluetoimisto tarvitsee oman tutkimusosaston. Eduskuntaryhmän ja puoluetoimiston rooleja on selkiytettävä niin, että eduskuntaryhmä vastaa päivänpolitiikasta ja puoluetoimisto pitkän linjan sosialidemokraattisesta politiikasta. Aatteellinen ja arvopohjainen työ antaa tukevan perustan arkipäivän poliittiselle toiminnalle.

Puoluesihteerin työ on erityisesti viestinnällinen tehtävä. Ajattelen vahvan mediaosaamiseni helpottavan muun puoluejohdon työtä. Tunnen erittäin hyvin valtamedian päätoimittajat ja poliittiset toimittajat, joten uskon yhteistyön puolueen ja median kanssa sujuvan johdollani erinomaisesti. SDP:n viestin on sosiaalisen median aikakaudella kuuluttava selkeämmin ja monipuolisemmin. Ilman sosiaalisen median vahvaa näkymistä emme voi haaveilla suurista vaalivoitoista.

Olen Demokraatin päätoimittajana kiertänyt ahkerasti puolueen tilaisuuksia ympäri Suomea. Tunnen puoluekentän ja paikalliset toimijat hyvin. Uskon, että puoluesihteerin on tärkeä kiertää ahkerasti kenttää, sillä ruohonjuuritasolta nousevat ne hiljaiset signaalit, jotka kertovat, missä puolue todellisuudessa menee.

Hyvä toveri, olen tosissani tavoittelemassa puoluesihteerin tehtävää. Julkaisen verkkosivuillani (www.mikkosalmi.com) puoluesihteerikisan teesejä noin viikon välein. Sivustoltani saat myös tarkempaa tietoa taustastani ja arvomaailmastani. Mikäli Sinulla on kysyttävää puoluesihteerikisaan liittyen, niin ole rohkeasti yhteydessä. Lisäksi tulen mielelläni käymään tammikuussa puoluekokousryhmäsi tai työväenyhdistyksesi tilaisuudessa.

Hyvää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta 2017!

Mikko Salmi
Demokraatin päätoimittaja-toimitusjohtaja
mikko@mikkosalmi.com
050-5011597