Vaalisunnuntai oli tähänastisen elämäni pisin päivä. Olin ensimmäistä kertaa ehdolla Suomen eduskuntaan. Odotin vaalitulosta kuitenkin suhteellinen levollisin mielin, sillä vaalityöhön olin laittanut kaikki voimanrippeeni ja rahani. 

Kun ennakkoääneet räpsähtivät viimein puhelimen näytölle, tajusin että taistelu on ohi. On vain seurattava miten kansalaiset olivat äänensä antaneet. Vielä ennakkoäänten kohdalla mahdollisuuteni läpimenoon olivat olemassa. Vaali-illan kuluessa kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että eduskuntapaikka jää tällä kertaa haaveeksi. Toivo vaihtui hämmennykseen, joka lopulta kääntyi pettymykseksi. Voittajan ja rannalle jääneen ero on vaaleissa pelottavan suuri.

Nämä vaalien jälkeiset päivät ovat olleet suurta tunteiden vuoristorataa. Vaikka tappion katkera maku maistuu lähes joka hetki, paljon hienoja asioita on tapahtunut. Suurin ilonaiheeni liittyy ihmisten kohtaamiseen. En elämässäni ole saanut niin paljon aitoja ja kannustavia viestejä kuin tappion hetkellä. Pelkäsin tuloksen ratkettua, että jään yksin nuolemaan vaalikamppailun haavoja. Mutta olinkin väärässä. Ihmisten välittävät katseet, rohkaisevat rutistukset ja merkitsevät sanat olen kätkenyt kaikki sydämeeni. 

Sanotaan niin, että ihminen oppii paljon enemmän tappioista kuin voitoista. Lauluntekijän Samuli Putro on pukenut tämän ajatuksen viisaasti:” Rakastan häviämistä. Sillä tappion hetkellä muutun itseni kokoiseksi.” Juuri tuossa ajatuksessa piilee tappion suurin voitto. Menestyjä ja voittaja herättää ihmisissä harvoin myötätuntoa. Voittajia ihaillaan ja heiä katsotaan ylöspäin, mutta samaistumisen kokemusta voittajan kanssa vain harvalla on. 

Häviämisen kohdalla asiat ovat toisin. Tappio avaa tien ihmisten väliselle yhteydelle. Se jopa murtaa ristiriidat ja kateuden kahleet. Kun voittoa vakavasti tavoitteleva muuttuu tavalliseksi kuolevaiseksi, on välittäminen ja empatia jälleen mahdollista.

En ole vielä uskaltanut kunnolla katsoa neljän vuoden päähän. Elämässä ehtii tapahtua niin kovin paljon ennen sitä. Sen kuitenkin tiedän, että luovuttaja ei lopulta koskaan voita, eikä voittaja koskaan luovuta.