Viime viikkojen aikana on moneen kertaan täytynyt nipistää itseään ja tarkistaa, että olenko oikeasti hereillä. Sota Euroopassa vain 2000 kilometrin päässä on tunkeutunut niin voimakkaasti ihon alle, että arjen askareita on ollut vaikea tehdä. Kesken kahvinkeitonkin mieli eksyy Ukrainan lohduttomiin uutiskuviin; laihaa kahvia on tullut juotua turhan usein. Elämä on jotenkin nyrjähtänyt paikoiltaan. Perusluottamus siihen,…