Tutkijat Miia Länsitie ja Anna-Maiju Leinonen nostivat tärkeässä Kalevan
mielipidekirjoituksessaan 13.3. liikkumattomuuteen liittyvät yhteiskunnalliset ongelmat esiin.

Tutkimusten mukaan ihmisen sosioekonominen asema ja terveydentila ovat yhteydessä toisiinsa. Ylimpään tuloluokkaan kuuluvat ovat keskimäärin terveempiä ja elävät pidempään, kun taas alimpaan tuloviidennekseen kuuluvien terveys on keskimäärin kaikkein heikoin.

Konsulttiyhtiö FCG:n tekemistä laskelmista käy ilmi, että mikäli alimpaan
tuloviidennekseen kuuluvat saataisiin huolehtimaan terveydestään keskimäärin yhtä hyvin kuin toiseksi alimpaan tuloviidennekseen kuuluvat, olisi mahdollista saada jopa 1,9 miljardin säästöt kahdessa vaalikaudessa!

Tulevalla vaalikaudella on tärkeää kohdentaa hyvinvoinnin ja  terveyden edistämisen
määrärahat ennaltaehkäisevään työhän. Ongelmana on nyt se, ettei määrärahaa ole
korvamerkattu ja hyvinvointialueet ja kunnat voivat käyttää tuon rahan haluamallaan
tavalla. Tekisin eduskunnassa parhaani, jotta raha korvamerkittäisiin hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseen liittyvään työhön.

Väestön liikkumisen edistämiseksi tarvitaan erityistä koulutuspolitiikka, jotta eri alojen ammattilaiset osaisivat omassa työssään edistää liikkumista. Toistaiseksi ei ole olemassa kattavaa tietoa siitä, miten liikkumisen edistäminen on huomioitu osana eri alojen koulutusten oppimissisältöjä, kuten osana sosiaali- ja terveysalan koulutusta.
Valtion liikuntaneuvosto on käynnistänyt selvityksen liikkumisesta ja liikunnasta osana sosiaali- ja terveysalan koulutuksen oppimissisältöjä. Selvityksen tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva siitä, miten väestön liikkumisen ja liikunnan edistämisen kannalta keskeisten sosiaali- ja terveysalan tutkintojen oppimissisällöissä on huomioitu liikkumisen ja liikunnan edistäminen.

Riittävät henkilöstöresurssit ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta ydinasia. Erityisesti kotiin vietävissä palveluissa tarvitaan lähiliikuttajia. Jokaisella ikäihmisellä pitää olla oikeus ulkoiluun. Palkkaisin palvelutaloihin liikunnan ja kulttuurin osaajia.

Lapset ja nuoretkin on saatava innostumaan liikunnasta. Harrastamisen Suomen mallia on laajennettava koskemaan myös ammatillisia oppilaitoksia ja korkeakouluja.
Varhaiskasvatuksessa ja alakouluissa on tärkeä ottaa kaikkialla käyttöön
kokonaiskoulupäivä, jolloin liikuntaa on vähintään tunti päivässä. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus vähintään yhteen harrastukseen.

Sosiaalidemokraatit julkaisivat juuri hyvinvointiohjelman, joka tähtää ennaltaehkäisevän hyvinvointi- ja terveystyön vahvistamiseen koko Suomessa. Jo kertaalleen kuopattuomalääkärijärjestelmä tulisi palauttaa Suomeen viipymättä.