Taide- ja kulttuurialan haavoittuneisuus tuli ilmi koronan myötä. Luovan alan toimijoilta loppui lähes tulkoon toimeentulo. Samalla kun loppui toimeentulo, loppui myös usko siihen, että yhteiskunnassa tunnistetaan luovan alan toimijoiden, taiteilijoiden, työn perusta ja tarpeet.

Suomi tarvitsee luovan alan toimijoita ja ennen kaikkea taiteilijoita. Eduskunta voi tukea luovaa alaa lain ja asetuksin. Niin hullulta kuin kuulostaa, yksi päivitettävä laki luovan alan ja taiteilijoiden kannalta on tartuntatautilaki. Tämän tarpeen osoitti korona.

On hyvä, että tekijänoikeuslakia on päivitetty, viimeiset päivitykset tämän vuoden alussa. On syytä pohtia, pitäisikö kymmenen vuotta voimassa ollutta lakia Taiteen edistämiskeskuksesta päivittää – näin ajattelen varsinkin pohjoisesta taide- ja kulttuurivinkkelistä.

Tätä nykyä valtionbudjetissa taiteen ja kulttuurin osuus on alle prosentin. Taiteen ja kulttuurin osuus on nostettava prosenttiin. Vaade ei ole kohtuuton mutta merkittävä taide- ja kulttuurikentälle, taiteilijoille. Esimerkiksi taiteilijaeläkkeen sai tänä vuonna vain alle 10 prosenttia hakijoista.

Tulevalla hallituskaudella pitäisi pystyä uudistamaan kulttuuriviennin strategiaa – tunnistamaan kulttuurin ja taiteilijoiden merkitys maakuvan rakentajina.

Pohjoinen Suomi tarvitsee taiteilijoitaan ja monipuolista kulttuuritarjontaa. On aika tunnistaa ja tunnustaa taiteilijoiden työn arvo ja merkitys pohjoisille maakunnille, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuulle. On aika huolehtia, että valtion taide- ja kulttuurilainsäädäntö vastaa myös pohjoisten taiteilijoiden ja kulttuurikentän tarpeisiin ja erityispiirteisiin.

Oulusta on tulossa vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Jotta voimme taata kulttuurivuoden mahdollisimman laajat yhteiskunnalliset ja taloudelliset vaikutukset, tarvitsemme pohjoiseen laajaa ja monimuotoista kuklttuuritoimijoiden verkostoa.