SDP:n tulisi nostaa tavoitteellinen politiikka viestinnässään esiin. Mallia voisi ottaa vuoden 1966 eduskuntavaaleista, joissa puoluesihteeri Kaarlo Pitsingin johdolla luvattiin panna mm. asuntotuotanto ja eläkeasiat kuntoon. Pitsingin ”kahdeksan kohdan lista” toi SDP:lle 17 lisäpaikkaa ja teki Pitsingistä koko SDP:n ääniharavan.

Puoluesihteerin tehtävänä on johtaa ja ruokkia puolueen ohjelmatyötä. Minkälainen olisi tämän päivän ”kahdeksan kohdan lista” vuoden 2019 eduskuntavaaleja varten? Tässä viisi ajatusta, joita voitaisiin hyödyntää tavoitteellisen politiikan valmistelun pohjana.

1. Terveyskeskusmaksuista on luovuttava.
Ihmiset ovat terveydenhuollon suhteen hyvin eriarvoisessa asemassa. Parhaiten toimeentulevat ovat työterveyden tai vakuutusten piirissä, mutta työttömät, vajaakuntoiset ja sairaat maksavat kovia terveydenhuollon asiakasmaksuja. Terveydenhuollon menoista 19 prosenttia katetaan asiakasmaksuilla. Suomessa on jo nyt niin kova veroaste, että terveydenhuollon asiakasmaksuista luopuminen olis oikean hyvinvointivaltion merkki.
2. Opintotuen takaisinperinnästä on luovuttava
Yksi suomalaisen opintotukijärjestelmän idiotismi on opintotuen takaisinperintä, silloin kun opiskelija on tienannut ”liikaa”. Takaisiperinnästä aiheutuu suuret kulut ja lisäksi opiskelijan yrittelijäisyyttä rangaistaan. Kaikille opiskelijoille olisi taattava noin 55 opintorahakuukautta ilman tulorajoja. Näin loisimme kannustavan opintotukimallin ilman tarpeetonta byrokratiaa.
3. Varhaiskasvatus maksuttomaksi
SDP:n luovuttamaton periaate on ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvo. Jo lapsesta alkaen elintasoerot ovat huomattavat. Sen vuoksi jo 3-vuotiaasta asti yhteiskunnan olisi tarjottava maksuton varhaiskasvatus. Näin turvattaisiin yksilöille hyvä ja sosiaalinen kasvuympäristö.
4. Maksuton joukkoliikenne kasvukeskuksiin
Suomi keskittyy vauhdilla kaupunkeihin. Kaupunkien infrastruktuurin ja ihmisystävällisyyden vuoksi joukkoliikennettä on edelleenkin kehitettävä. Kaupunkien keskustat on entistä enemmän vapautettava autoilta ihmisille. Maksuton joukkoliikenne edistäisi tätä kehitystä huomattavasti. Näin pystyttäisiin myös hillitsemään ilmaston hiilidioksidikuormaa.
5. Sivutoiminen yrittäjyys osaksi suomalaista työkulttuuria
Työelämän murros on Suomessa jo kovassa vauhdissa. On enää harvassa ne ihmiset, jotka palvelevat samaa työnantajaa koko elämäänsä. Lisäksi työn merkityksellisyys ja luovuus ovat nykyihmiselle tärkeitä. Yksi ratkaisu tähän muutokseen on sivutoimisen yrittäjyyden tukeminen, niin että ihminen voi sujuvammin liikkua yrittäjyyden ja palkkatyön välillä.

Vuonna 1903 kuuluisa Forssan puoluekokous laati hyvin kunnianhimoisen periaateohjelman, joka tavoitteli siihen aikaan utopistisia asioita: 8 tunnin työpäivä, vähimmäispalkka ja yleinen kouluvelvollisuus. Sinnikkäällä työllä nuo kaikki tavoitteet ovat toteutuneet. Mikä estää meitä palaamasta tavoitteellisen politiikan tielle?