Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi aluetaloudellisesti tärkeän Fennovoima-hankkeeseen osallistumisen äänin 40-24. Valtaosa sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä oli kaupunginjohtajan esityksen kannalla. Syy on yksinkertainen: Hanke tuo useiden asiantuntijoiden mukaan Oulun kaupunkiin noin 1000 työpaikkaa. Tässä työllisyystilanteessa Fennovoima-hanke on ainutlaatuinen piristysruiske alueen elinvoiman näkökulmasta. Vaikka uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen onkin demareiden energiapolitiikan kulmakivi, sen työllistävät vaikutukset alkavat näkyä vasta vuodesta 2030 eteenpäin.
Fennovoima-investointi on ennen kaikkea kannanotto kaupungin peruspalvelujen turvaamiseksi. Kaupunki osallistuu Pyhäjoen ydinvoimalaitokseen 17 miljoonan euron panostuksella. Suorat verotulojen kasvun vaikutukset ovat vuosittain noin 6,4 miljoonaa euroa. Kun otetaan huomioon Oulun alueen elinkeinoelämän piristyminen, vuosittain Oulun seutu saa noin 13-14 miljoonan euron taloushyödyn. Pelkästään verotulokertymän perusteella Fennovoimaan pistetyt rahat tulevat takaisin kaupungin kassaan kolmen vuoden kuluessa.
Kaupungin investointia on tarkasteltava Olkiluoto 3-voimalaitoksen tunnuslukujen perusteella. Pori sijaitsee saman etäisyyden päässä Olkiluodosta kuin Oulu Hanhikivestä. Porissa hotellien käyttöaste on pysyvästi kasvanut 15 %. Rakennustyömaan käynnistyttyä rakennustelineet ja patjat loppuivat 150 kilometrin säteeltä. Olkiluodon ydinvoimalan rakentamisessa on mukana noin 200 satakuntalaista yritystä. Hankkeen vaikutuksen ovat siis massiiviset.
Oulun osallistumisella investointiin on myös yleisen ilmapiirin kannalta keskeinen vaikutus. Fennovoiman voimala kamppailee tällä hetkellä alhaisen kotimaisen omistuksen osuudesta. Oulun mukaantulo antaa signaalin muillekin epäilijöille, että Pohjois-Suomi on hankkeessa tosissaan mukana. Tuntuisi laskelmoidulta vapaamatkustamiselta, jos emme osallistu hankkeeseen taloudellisesti, mutta olemme kyllä auliisti vastaanottamassa sen tuomat hyödyt.
Fennovoima-projektiin liittyy vielä tärkeä aluepoliittinen näkökulma. Teollisuuden Voima kyttää jatkuvasti mahdollisuutta rakentaa uusi reaktori Loviisaan. Mikäli Fennovoima-hanke tyssää rahoituksen heikkouteen, Etelä-Suomi kerää jälleen Oulun seudun nenän edestä marjat. Siinä vaiheessa kuntataloudessa alkavat konstit loppua ja peruspalvelut Oulussa rapautuvat.
Fennovoima-hanke on myös moraalinen kysymys. Edelleenkin ydinjäte on iso ympäristöllinen uhka. Tosin Suomen peruskallio on oiva paikka säilöä ongelmajätteet. Ensimmäinen ydinjätelasti Pyhäjoeltä tulee kuitenkin vasta vuonna 2070, joten uskon jätteen käsittelyynkin tulevan uusia innovaatioita. Täytyy myös muistaa, että ydinvoima on suomalaista energiaa, jonka hiilijalanjälki on lähes olematon.