” Kaikki ongelmat johtuvat siitä, että ihminen ei koe olevansa rakastettu.” Kun filosofi Pekka Himanen julkaisi reilu vuosi sitten teesit Suomen tulevaisuudelle, moni nauroi. Hän puhui raportissaan henkisestä kestävyysvajeesta, joka on todellisuutta tämän päivän Suomessa. Vai mitä mieltä olet seuraavista luvuista?

Mielenterveysongelmat syövät vuosittain 4 miljoonaa työpäivää sairauslomina.  Vain 4,5 prosenttia kuntien terveysmenoista ohjataan mielenterveystyöhön vaikka 45 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveyssyistä. Joka vuosi Suomessa lähes 1000 ihmistä tekee itsemurhan, ja useat tuhannet yrittävät itsemurhaa.

Mikäli henkinen kestävyysvaje aiotaan saada kuriin, on toimiin ryhdyttävä viipymättä. Ensinnäkin on panostettava mielenterveyden ennalta ehkäisevään työhön. Se vaatii lisäpanostusta taloudellisesti, mutta maksaa itsensä takaisin tulevina vuosikymmeninä. Rahaa ei pidä ottaa korjaavista toimenpiteistä. On luotettava siihen, että korjaavat hoitomenot pienenevät, kunhan ennalta ehkäisy alkaa purra.

Lisäksi tarvitsemme kansallisen itsemurhanehkäisyohjelman. Se nostaa itsemurhan viestinnällisesti valtakunnalliseksi puheenaiheeksi ja pakottaa puuttumaan itsemurhan syihin. Sadattuhannet ihmiset kärsivät Suomessa itsemurhan aiheuttamasta henkisestä traumasta. Ohjelma on ulotettava itsemurhan tehneiden omaisten ja ystävien tukemiseen.

Henkinen kestävyysvaje kertoo mielestäni yhteiskunnan arvojen kovenemisesta. Vain talouden kannalta tuottavilla ihmisillä on enää merkitystä. Tarvitsemme uudenlaista välittämisen kulttuuria, jossa oman edun tavoittelun sijaan avaudumme katsomaan elämää heikomman näkökulmasta. Vasta aito inhimillisyys ja epäonnistumisten sietäminen raivaavat tilaa luottamukselle. Ja mikä hämmästyttävintä, tutkimusten mukaan kaikkein kilpailukykyisimmät yhteiskunnat ovat sellaisia, joissa ihmiset luottavat toisiinsa.